Ravintolan brändi vaikuttaa vahvasti myös kattauksen valintaan. Vastuullisuus näkyy kaikessa, ja siitä voi kertoa myös kattauksissa.

Ravintoloiden sisustuksissa, somistuksissa ja kattauksissa on jo pitkään ollut vallalla minimalistinen kausi, jolle on ominaista yksinkertainen muotokieli sekä luonnon värit ja nudesävyt. Nyt on kuitenkin alettu kaivata värejä, leikkisyyttä ja rikasta muotokieltä.

”Kirkkaiden värien nousu ei kuitenkaan näy vielä, sillä se on vastoin monen ravintolan brändi-identiteettiä”, sanoo Fiblonin brändi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg.

Brändi-identiteetin kirkastaminen ja siitä kiinnipitäminen onkin Ekbergin mukaan yksi tärkeimmistä tämänhetkisistä trendeistä. Hän kutsuu sitä sanalla personointi.

Personoinnissa on kyse oman brändin korostamisesta ja muista erottautumisesta. Ravintolan tulisi miettiä, miksi se on olemassa, mitkä ovat sen arvot, mikä on oman paikan kilpailuetu ja identiteetti. Tämä olisi hyvä näkyä selkeästi ja johdonmukaisesti kaikessa, myös kattauksissa.

”Personointi on vielä liian alikäytetty juttu ravintoloissa”, Ekberg sanoo.

Trendikäs värimaailma

Sininen, tarkemmin sanottuna classic blue, on ollut tämän vuoden Pantone-väriksi. Pantone on väri-instituutti, joka on vuodesta 2000 lähtien nimennyt jokaiselle vuodelle virallisen trendivärin. Väri nousee leimaamaan niin muotia, sisustusta kuin vaikkapa mainoksiakin. Vuoden 2019 väri oli koralli, kun taas vuonna 2018 viihdyttiin ultra violetissa. Nyt tunnelma on siis vaihtunut. 

”Sinisen värin esiinnousun taustalla on luottamuksen ja rauhallisuuden kaipuu”, Ekberg sanoo.

Dunin avainasiakaspäällikkö Pia Stenström listaa heidän tämän vuoden trendiväreiksi vihreän ja petrolin. Syksyllä näiden rinnalle on tullut okra, terrakotta, luumu ja viinipunainen, sekä erityisesti kulta.

Luonnonmateriaalit suosiossa

”Dunilla ekologiset materiaalit ovat kasvattaneet myyntiään räjähdysmäisesti. Kuitumateriaalista, eli puusta, valmistettujen tuotteiden suosio johtuu kestävän kehityksen mukaisesta ajattelutavasta” Stenström sanoo.

Myös Ekbergin mukaan varsinkin lyhytikäisissä kattaustuotteissa ovat trendikkäitä luonnonmateriaalit, sillä ravintolat haluavat käyttää uusiutuvia luonnonvaroja.

”Muovin aika on ohi. Monet haluavat välttää sitä. Luonnonmateriaaleista puuvilla on kuitenkin hyvin kiistanalainen materiaali”, Ekberg sanoo.

Varsinkin fine dining -paikoissa on usein vallalla ajattelumalli, jonka mukaan vain tekstiililautasliina kelpaa. Se on kuitenkin usein valmistettu juuri puuvillasta, eikä keinokuitukaan ole paras vaihtoehto, sillä se on muovia. Sellu- eli puupohjaiset lautasliinat ovat hyvä vaihtoehto, sillä ne ovat biohajoavia tai ne voi lajitella sekajätteeseen, joka poltetaan energiaksi.

”Kankaanomaisiin kuitulautasliinoihin, eli airlaid-materiaaliin, saa tehtyä kauniit, pysyvät taitokset, jollaiset usein halutaan hienompiin kattauksiin”, Stenström kertoo.

Hänen mukaansa nyt ovat trendikkäitä yksinkertaiset muodot ja hygienian huomioiminen kattauksissa. Esimerkiksi jättilautasliinoja tai taskulautasliinoja käyttämällä varmistetaan, että ottimet mahtuvat kokonaan liinalle eivätkä kosketa pöydän pintaa. Paljaspöytäkattaukset, eli ilman pöytäliinaa tehdyt, kun ovat nyt trendikkäitä.

Vastuullisuus kaiken taustalla

”Kattauksien kannalta vastuullisuudessa tärkeintä on, että ravintola valitsee oikeat tuotteet oikeaan käyttöön, ja että tuotteita käytetään monipuolisesti ennen kuin ne hävitetään. On katastrofi, jos tuotetta ei käytetä siihen, mihin se on tarkoitettu ja tulee hävikkiä”, Ekberg sanoo.

Hänen mukaansa toiseksi tärkeintä on, miten tuotteet on valmistettu ja pakattu. Olisi myös hyvä, että ravintola valitsisi lähellä valmistettuja kattaustuotteita, joilla on pienempi logistinen jalanjälki.

”Vastuullisuus näkyy nyt kaikessa. Paikat, joille se ei olisi tärkeää, ovat vähentyneet tosi paljon”, Stenström sanoo.

Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 7/20.

Lue Nova-lehteä täällä