Palvelukeskus Helsinki on mukana tuhansien kaupunkilaisten ruokahetkissä päivittäin. Helsingin kaupungin kumppanina toimiva liikelaitos toteuttaa sujuvaa arkea muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa.  

Helsingin ruokapalvelut täyttivät viime vuonna sata vuotta. Päätös elintarvikelautakunnan perustamisesta tehtiin kesäkuussa 1917. Ensi alkuun keskuskeittiö alkoi hoitaa vähävaraisten asukkaiden ruokapalveluja, mutta vähitellen toiminta laajeni ja varsinkin kouluruokailusta kehittyi merkittävä palvelumuoto.  

Nykyään Palvelukeskus Helsinki on mukana yli 100 000 ruokahetkessä päivittäin. Se toimii kumppanina Helsingin kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa, monipuolisissa palvelukeskuksissa, palvelutaloissa, erityisryhmien asumisyksiköissä sekä sairaaloissa. Palvelukeskus tarjoaa myös puhelin- ja hyvinvointipalveluja sekä logistiikkapalveluja.

”Emme toimi kilpailluilla markkinoilla, vaan Helsingin kaupungin liikelaitoksena, joka on kaupungin kumppani ja tukipalvelu. Teemme tiivistä kehitys- ja yhteistyötä kaupungin toimialojen, kuten kasvatus- ja koulutus- sekä sosiaali- ja terveystoimialojen kanssa. Yhteinen tavoitteemme on sujuva arki”, määrittelee yksikönjohtaja Anne Koskinen Palvelukeskus Helsingin Monipalvelut-yksiköstä.

Ruokailijoita vauvasta vaariin

Palvelukeskus Helsinki tuottaa ateriapalveluita lähes 600 toimipaikassa. Mukana on sekä valmistus- että palvelukeittiöitä. Pakkalan tuotantolaitos palvelee niitä toimipaikkoja, joissa ruoan valmistaminen paikan päällä ei ole mahdollista. Aterioita nauttii joka päivä suuri joukko kaupunkilaisia pikkulapsista ikäihmisiin.

”Ruokalista- ja tuotesuunnittelussa otamme huomioon jokaisen asiakasryhmämme mieltymykset, ravitsemussuositukset ja erityistarpeet. Meillä on käytössä lähes 40 erilaista ruokalistaa ja yksi Suomen kattavimpia reseptipankkeja, jossa on noin 4000 ruokaohjetta”, Koskinen kertoo.

Koskisen mukaan ruokalista- ja tuotesuunnittelussa pyritään kuuntelemaan sekä tilaaja- että käyttäjäasiakkaiden toiveita. Tietoa kerätään muun muassa säännöllisin asiakaskyselyin. Koululaiset pääsevät kertomaan näkemyksiään koululaisraadeissa.

Uusia ruokaideoita saadaan myös tavarantoimittajilta, messuilta sekä ajankohtaisia trendejä seuraamalla. Toiminnan kehittämiseen vaikuttavat lisäksi poliittiset päätökset. ”Viime aikoina olemme Helsingin kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti kehittäneet vegaaniruokalistaamme.”

Luomu maistuu päiväkodeissa

Helsingin Palvelukeskuksessa panostetaan omaan Vastuullinen ateria -ohjelmaan. Vastuullisuustyössä kiinnitetään huomiota ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen näkökulmaan. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvinvoiva henkilöstö toteuttaa julkisin varoin tuotettuja ateriapalveluita tuottavasti niin, että esimerkiksi energiatehokkuus ja hävikin hallinta huomioidaan.

Ruokailevien asiakkaiden lautasella vastuullisuus näyttäytyy muun muassa WWF:n kalaoppaan vihreän listan kaloina, luomutuotteina, kotimaisina raaka-aineina ja lähiruokana.

”Elintarvikehankinnoissa on tavoitteena valita alkuperältään suomalaisia raaka-aineita niin paljon kuin mahdollista. Kilpailutuksia määrittelee hankintalaki, jonka mukaan kaikilla tavarantoimittajilla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tuotteitaan. Kotimaisuus ja lähiruoka pystytään kilpailutuksissa huomioimaan esimerkiksi toimitusaikaan ja -sykliin liittyvillä määrittelyillä. Varsinkin leipomo-, liha- ja maitovalmisteissa tämä onnistuu varsin hyvin”, kertoo palvelupäällikkö Reima Kettumäki. Hän työskentelee Helsingin kaupunginkanslian Hankinnat ja kilpailuttaminen -yksikössä, joka vastaa myös Palvelukeskus Helsingin elintarvikehankintojen kilpailuttamisesta.

Luomuruokaa löytyy etenkin päiväkotien ruokalistoilta. Helsinkiläisissä päiväkodeissa käytetään kaikkiaan 300 000 kiloa luomuelintarvikkeita vuosittain. Tarjolla on säännöllisesti useita luomutuotteita, kuten puuroa, leipää, pastaa, tofua, jogurttia ja viiliä. Valmiista annoksista laskettuna luomutuotteiden osuus on päiväkodeissa noin 15 prosenttia.

”Lokakuussa Palvelukeskus Helsinki ja Helsingin kaupungin päiväkodit juhlivat Luomu SM -kilpailun suurten julkisten ruokapalveluntuottajien sarjan voittoa kolmannen perättäisen kerran”, Koskinen kertoo.

Tarpeellinen toimitusvarmuus

Koskisen mukaan luomutuotteiden käyttö ei ole ammattikeittiöissä yksiselitteisen helppoa, vaikka tahtoa niiden valintaan olisikin. Kun tuotanto- ja ruokailijamäärät ovat suuria, pullonkaulaksi muodostuvat helposti valikoiman niukkuus ja toimitusvarmuus.

Toimitusvarmuus on Palvelukeskus Helsingille äärettömän tärkeä asia, sillä ateriapalveluita tuotetaan herkille asiakasryhmille, kuten lapsille, ikääntyneille, kuntoutujille ja sairaalapotilaille.

”Jokaisen tuotteen hankintapäätöksen kohdalla teemme tarkan arvion siitä, että se sopii herkimmillekin asiakasryhmille. Jos tilaamaamme tuotetta ei jossakin vaiheessa saakaan, sitä ei ole helppo korvata toisella. Suurin piirtein samankaltaiset tuotteet eivät välttämättä ole ollenkaan sopivia herkälle asiakaskunnalle”, Kettumäki selittää.

Yksi selittävä tekijä on se, että erilaisten erityisruokavalioiden tarve on ollut viime aikoina vahvassa kasvussa. Varsinkin yksilöllisiä allergiaruokavaliota tarvitaan aikaisempaa enemmän.

”Usein saattaa olla kyse moniallergiasta, jossa sopimattomia ruokia on enemmänkin. Osa allergioista on lisäksi äärimmäisen vakavia eli uhkana on hengenvaarallinen allergiareaktio. Näissä toleranssirajamme on ehdoton nolla. Kaiken on mentävä prosessissa oikein”, Koskinen kuvailee.

Kansainvälinen, kasvava kaupunki

Helsingin väkiluku on viime vuosina kasvanut noin 7000 uuden asukkaan verran vuodessa. Kasvava väestömäärä vaikuttaa myös Palvelukeskus Helsingin toimintaan.

”Käytännössä se näkyy niin, että ruokailijoita tulee parin päiväkodin ja koulun verran lisää vuosittain. Päiväkodit ovat nykyisin entistä suurempia. Myös yhdistelmäpisteet, eli päiväkodin ja koulun sijoittuminen saman katon alle, yleistyvät”, Koskinen kertoo.

Helsinki on yhä kansainvälisempi ja monikulttuurisempi. Se huomioidaan myös Palvelukeskus Helsingin ruokalistoilla. ”Esimerkiksi kasvispainotteisuus korostuu entisestään”, Koskinen sanoo.

Monikulttuurisuus näkyy myös Palvelukeskuksen henkilöstössä. Työntekijöistä noin 15 prosenttia on maahanmuuttajia. Koskinen arvioi, että tulevina vuosina ruokapalvelualalla korostuu etenkin monipalvelutyöntekijöiden tarve.

”Tarvitaan ammattilaisia, jotka voivat ruokapalvelualan tehtävien lisäksi huolehtia toimipisteessään myös muunlaisista työtehtävistä. Jo tällä hetkellä huolehdimme useissa päiväkodeissa ruokapalvelun lisäksi myös siivouksesta.”

Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 10/17.