Planetaarisen ruokavalion kulmakiviä ovat kasvisten käytön lisääminen, lihan syönnin vähentäminen ja ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2050 mennessä. Ravitsemuksellisten näkökulmien lisäksi siinä huomioidaan kestävän kehityksen edistäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen, ja sen on laskettu ehkäisevän vuosittain yli 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.

Vuonna 2019 kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi Lancet-lehdessä raportin. Se otti kantaa ruokavalioon, joka edistäisi kestävää kehitystä ja hidastaisi ilmastonmuutosta samalla, kun se ottaa huomioon kasvavan väestön ravinnontarpeen sekä sosiaaliset näkökulmat.

Vuoteen 2050 katsova, planetaarinen ruokavalio -käsitteen esitellyt raportti painottaa, että ruokavalion on muututtava ympäri maailman yhä kasvispainotteisemmaksi ja terveellisemmäksi väestön kasvaessa ja ilmastonmuutoksen edetessä. Vihannesten, hedelmien ja palkokasvien määrä ruokavaliossa on kaksinkertaistuttava ja lihan syönnin on vähennyttävä yli puoleen tämänhetkisestä globaalisti.

Raportin mukaan planetaarinen ruokavalio ehkäisisi vuosittain yli 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.

Raportissa kiinnitetään huomiota paitsi ravitsemukseen ja sen terveysvaikutuksiin myös maa- ja lihatalouden ympäristövaikutuksiin. Ruoantuotanto nykyisellään kuormittaa ilmastoa ja tuhlaa maapallon vesivaroja. Raportti linjaa, että ruoantuotanto on muutettava kestävämmäksi eikä viljelty ala saisi enää kasvaa.

Kestävyysnäkökohdat myös Pohjoismaisiin suosituksiin

Myös kesäkuussa julkistettuihin uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on sisällytetty kestävyysnäkökohtia.

”Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistetaan aina 10 vuoden välein. Sen jälkeen aletaan päivittää kansallisia suosituksia. Näissä suosituksissa on konkretiaa siitä, mitä kestävyys tarkoittaa ravitsemuksen ja ympäristön kannalta. Suositusten voi sanoa myötäilevän Lancet-lehdessä julkaistua raporttia planetaarisesta ruokavaliosta”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Heli Kuusipalo.

Planetaariseen ruokavalioon mahtuu mukaan pieni määrä lihaa. Suomalaiset syövät yhä liikaa lihaa sekä planetaariseen ruokavalioon että jo edellisiinkin kansallisiin suosituksiin verrattuna.

”Lancetissa julkaistussa raportissa oli suuri vaihteluväli sille, minkä verran lihaa tulisi syödä. Suositus ei ollut kovin tarkka, koska maailmassa on suuri määrä erilaisia ruokakulttuureita ja tuotantoympäristöjä. Uusissa pohjoismaisissa suosituksissa liha on siirtynyt harvoin nautittaviin ruokiin ja niiden jälkeen laadittavissa suomalaisissa suosituksissa otetaan sitten kantaa siihen, mikä jatkossa on meillä lihan kohtuukäyttöä”, Kuusipalo sanoo.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa punaisen ja prosessoidun lihan viikoittainen käyttösuositus on tällä hetkellä 500 grammaa, mikä ylittyy monilla. Planetaarisen mallin mukaan syömiseksi on siis tehtävä töitä.

Pääpaino kasvikunnalle

Kuusipalon mukaan tärkeimpiä asioita kestävän ruokavalion edistämisessä on saada läpi ymmärrys siitä, että kasvikunnan tuotteita on lisättävä. Hän kannattaa ehdottomasti sitä, että eläinperäisten tuotteiden syömisestä ei tehdä jyrkkiä kieltoja, vaikka lihan syömistä on sekä ympäristön että terveyden kannalta selvästi vähennettävä.

”On osoitettu kiistattomasti, että naudan rehun tuotanto vie tilaa valtavasti maapallon ruoantuotannon pinta-alasta, eikä se ole kestävää. Ehdottomuus ei kuitenkaan saa ihmisiä muuttamaan käytöstään. Isossa kuvassa pidän merkittävänä sitä, että kehitetään vaihtoehtoja eläintuotannolle ja markkinoille hyviä kasvistuotteita. Minusta esimerkiksi kasvispakasteet ja -puolivalmisteet ovat erinomaisia tuotteita juuri tähän, kun ne tuotetaan ekologisesti.”

Kuusipalo muistuttaa, että ammattikeittiöt ja joukkoruokailu ovat aivan avainasemassa kasvisten käytön lisäämisessä.

Jos suomalaisilta kysytään, paljonko kasviksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi syödä, suurin osa osaa todennäköisesti vastata ”puoli kiloa päivässä”. Tieto ei vaikuta kuitenkaan suoraan käytäntöön, eikä kasvisten käytön suositus toteudu. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja söi 500 gramman päivittäisen suosituksen mukaan vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista.

Lisää hiilihydraatteja lautaselle

Planetaarisessa lautasmallissa ei puoli kiloakaan riitä, ja kasviksia on puolet lautasesta. Toinen puolikas koostuu kokojyväviljoista, eläin- ja kasvisperäisistä proteiineista sekä tyydyttämättömistä kasviöljyistä ja maitotuotteista. Liian vähäinen proteiininsaanti ei ole suomalaisille ongelma, sen sijaan saamme liian vähän hiilihydraatteja.

”Ihmisten pitäisi uskaltaa syödä hyvää rasvaa ja hyviä hiilihydraatteja eli täysjyvätuotteita ja palkokasveja. Lisäksi pitäisi uskaltaa syödä tarpeeksi vähän proteiinia, koska meillä Suomessa kenelläkään ei ole minkäänlaista proteiinin puutosta”, toteaa Kuusipalo.

Maitotuotteille planetaarisessa mallissa on varattu pieni siivu. Kuusipalon mukaan on tärkeää, että kuluttajille on valinnanvaraa.

”Eihän maitoa suositella nytkään pääasialliseksi ravinnoksi, enkä näe järkeä siinä, että vaikkapa kahvimaidon tarjoaminen lopetettaisiin. Näen että kaurapohjaiset tuotteet ovat hyviä monestakin syystä. Ne ovat meille lähiruokaa ja niitä on täydennetty nykyään hyvin eivätkä niiden rasvahapot eivät ole kovia rasvahappoja.”

Ylikulutus ja hävikki kuriin

Planetaarisen ruokavalion ravitsemustavoitteissa ehdotetaan, että keskimääräisesti aikuinen tarvitsee 2500 kilokaloria päivässä, mikä toki vaihtelee muun muassa iän, sukupuolen ja aktiivisuustason mukaan. Raportissa katsotaan, että ylikulutus on ruoan tuhlausta, josta aiheutuu sekä terveys- että ympäristökustannuksia.

EAT-Lancet -komission raportti ottaa kantaa myös ruokahävikkiin ja ruokajätteen määrään. Molempien tulisi puolittua vuoteen 2050 mennessä. Tuhlaamme globaalisti noin kolmanneksen kaikesta tuotetusta ruoasta, ja epätasapainoinen ruoankulutus johtaa siihen, että lihavuus lisääntyy ja miljoonat ihmiset kärsivät nälästä ja aliravitsemuksesta.

Kuusipalo nostaa ammattikeittiöt hävikin torjumisen etulinjaan ja antaa samalla ammattilaisille tunnustusta.

”Minusta monet ravintolat on menneet hyvään suuntaan hävikintorjumisessa. Kävin esimerkiksi hiljattain laivalla ja huomasin, että siellä oli uudenlaisia tarjoamistapoja seisovassa pöydässä. Näytti siltä, että hävikki olisi aiempaa paljon vähäisempää.”

Planetaarisen ruokavalion suuntaviivat, eli enemmän kasviksia, selkeästi vähemmän eläinperäisiä tuotteita ja hävikki minimiin, on hyvä ottaa huomioon ammattikeittiöiden kehitystyössä ja ruokalistasuunnittelussa. Kuusipalo on sitä mieltä, että jo nykyisten kansallisten suositusten noudattamisella pääsee tässä työssä pitkälle.

”Mielestäni lautasmalli riittää hyvin ohjeeksi siihen, miten tällä hetkellä on hyvä syödä. Ruoka kannattaisi tuoda tarjolle pienemmiltä lautasilta, jolloin ihmiset eivät ota enempää ruokaa kuin jaksavat syödä. Ja ehkä on hyvä myös muistaa, että kaikki eivät välttämättä tunne lautasmallia eikä juliste seinällä välttämättä riitä opastukseksi. Olen nähnyt esimerkiksi Ranskassa sellaista, että sinä päivänä tarjolla olevasta lounaasta on laitettu esille lautasmalli. Se on minusta hyvä idea ja konkreettinen ohje myös meille.” 

Juttu on julkaistu Nova-lehden numerossa 7/23. Nova-lehti