Ravintola-alan koulutuksessa opetetaan melko muuttumattomina pysyviä alan perustaitoja. Niiden lisäksi tulevat ammattilaiset oppivat yhä tarpeellisimmiksi muuttuvia ajankohtaisia aiheita, kuten vastuullisuutta, erityisruokavalioita ja digitaalisia taitoja.

Ravintola-alan kouluissa opittavat, työelämässä tarvittavat peruskädentaidot pysyvät melko muuttumattomina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Samalla tämänhetkisen työelämän pulssilla pysyminen on elinehto sille, että koulusta valmistuvilla on oikeanlainen osaaminen ja ymmärrys alan tulevaisuudesta.

”Moni asia on aika lailla pysynyt samanlaisena siitä, kun aloitin itse opetustyössä muutama vuosikymmen sitten. Opetamme koululla keittiötyön perustaidot ja ravintolakielen, jota työelämässä puhutaan. Eli sen, että veitsi pysyy kädessä, tietää, miten pilkotaan kuutioita ja osaa peruskastikkeiden valmistusmenetelmät”, kuvaa Perho Liiketalousopiston koulutusjohtaja Aki Nikula.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Restonomi- ja Hospitality Management -koulutusohjelman koulutuspäällikkö Ilkka Latomäki kertoo, että myös ammattikorkeakouluissa luodaan vankkaa perusosaamista. Tulevaisuuden tarpeiksi hän listaa teknologiaosaamisen, asiakasymmärryksen sekä numero-osaamisen ja tiedolla johtamisen.

Vankka yhteistyö työelämän kanssa

Nikulalla on noin 30 vuotta alan kokemusta takanaan, ja hän tuntee alan kehityksen pitkältä ajalta sekä työn että opetuksen näkökulmasta. Ammattikoulutuksen leikkaukset ovat tuoneet alan peruskoulutukseen viime aikojen suurimpia muutoksia.

”Joudumme jatkuvasti miettimään, mitkä ovat kaikki ne oleelliset asiat, jotka opiskelijan pitää osata, kun hän meiltä siirtyy työelämään. Kun tuntimääriä on pienennetty, panostamme ja keskitymme kaikista oleellisimpiin asioihin”, Nikula kertoo.

Alan tarpeiden ymmärrys onkin avainasemassa, kun koulutetaan tulevaisuuden työntekijöitä.

Harjoittelupaikat ovat iso osa opetuskokonaisuutta, ja Perhossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että opiskelijoiden harjoituspaikkoihin ohjauksessa otetaan opiskelijoiden sen hetkiset kyvyt ja tarpeet huomioon.

”Meillä on tiivis työelämäyhteistyö. Olemme Helsingin paraatipaikalla, tiedämme ja tunnemme ravintolamaailman hyvin. Tiedämme, missä paikoissa on hyvä ohjaus, ja missä opiskelijat pääse tekemään oikeita töitä”, Nikula kuvaa.

”Käymme jatkuvasti vuoropuhelua alan kanssa. Siten pysymme mukana kehityksessä.”

Ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijoilla on runsaasti kontakteja elinkeinoon jo opintojen aikana opinto- ja harjoittelukokonaisuuksissa. Näin sekä opiskelijat että oppilaitokset pysyvät alan tarpeiden pulssilla.

”Opiskelijat tekevät kehittämisprojekteja opintojensa aikana yrityksille. Lisäksi saamme tietoa alan tarpeista muun muassa harjoittelupalautteissa ja opiskelijoidemme kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa”, Latomäki mainitsee.

Vastuullisuutta ja erityisruokavalioita

Ravintola-ala ei ole millään tavalla immuuni kasvaville vastuullisuusvaateille, ja ruoka on yksi keskeisistä keskustelunteemoista. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kasvava tietoisuus ja odotukset painottavat vastuulliskysymysten tärkeyttä yhä enemmän.

Sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Latomäki että Perho Liiketalousopiston Nikula ovat yhtä mieltä siitä, että vastuullisteemat ovat yksi alan ydinosaamisalueista.

”Vastuullisuudesta on puhuttu jo pitkään, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä aiheet ovat nousseet vielä aiempaa enemmän opetuksen keskiöön,” Latomäki mainitsee.

”Kestävän kehityksen huomioiminen on meillä isossa roolissa lähtien siitä, mitä lihaa käytetään ja voidaanko jotain eläinperäistä korvata kasviksilla. Ympäristöystävällisyyden lisäksi ajankohtaisiin vastuullisuusteemoihin kuuluu myös esimerkiksi työhyvinvointi”, Nikula listaa.

Yhtä mieltä haastateltavat ovat myös siitä, että erityisruokavalio-osaaminen on tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammattitaitoa.

Tekoälyä ja teknologiaa

Digitalisaatio on arkea sekä ammattikorkea- että ammattikoulutuksessa. Se näkyy sekä oppimistavoissa että siinä, mitä kouluissa opetetaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opinnot on voinut suorittaa verkko-opintoina muutaman vuoden ajan ja Ilkka Latomäen mukaan verkko-opintojen rooli kasvaa tulevaisuudessa. Toive tähän on tullut opiskelijoilta itseltään. Monet restonomiopiskelijat ovat opintojensa ohella töissä, joten verkossa opiskelu antaa joustoa arjen hallintaan.

Verkko-oppimateriaalien ja oppituntien lisäksi teknologia on suuressa roolissa myös opintojen sisällöissä. Digi- ja tekoälytaidot auttavat helpottamaan prosesseja ja nopeuttamaan työtä monella tavalla. Niiden rooli onkin kasvussa kaikilla aloilla, sekä suorittavassa että tietotyössä.

Aki Nikula kertoo arjen esimerkkinä, että muun muassa uunit ovat monesti nykyään ohjelmoitavissa niin, että ne helpottavat työntekijän työpäivää ja pitävät huolta laadusta. Uuden teknologian tehokkaaseen käyttämiseen tarvitaan omanlaistaan osaamista, mutta se ei kuitenkaan korvaa ammattitietoutta.

Latomäki näkee teknologiaosaamisen opettamisen roolin kasvavan tulevaisuudessa.

”Käytännön työssä esimerkiksi tekoälyagentit ovat hyvä työkalu usein toistuvien prosessien helpottamiseen. Ne nopeuttavat työn tekemistä ja vähentävät virheen mahdollisuutta. Hyvä esimerkki teknologian hyödyntämisestä työn tehostamiseen on tilanne, jossa käsitellään isoja määriä tietoja, vaikkapa silloin, kun tapahtuman järjestämiseksi on tarvittu kymmeniä sähköpostiviestejä, joista sitten koostetaan tilausohje keittiölle.”

Latomäen mukaan tiedolla johtaminen on muuttanut ja muuttaa yhä alan johtamiskulttuuria ja näitä asioita myös painotetaan koulutuksessa aiempaa enemmän.

”Kvalitatiivista tietoa hyödynnetään yhä enemmän palvelumuotoilussa ja elämyssuunnittelussa – asiakkaan ymmärtäminen luo entistä parempia elämyksiä. Lisäksi järjestelmistä pystytään tietysti tekemään kysyntäennuste vaikkapa lounaan menekistä.”

Uudenlaisesta osaamisesta on hyötyä myös markkinoinnissa ja viestinnässä.

”Teknologia tukee jo nyt ja yhä enenevissä määrin sisällöntuotantoa ja asiakasviestintää, esimerkiksi chatbotteina sekä markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa”, Latomäki sanoo.

Juttu on julkaistu Nova-lehden numerossa 10/25. Nova-lehti