Leijona Cateringin ammattilaiset pitävät huolen siitä, että ruoka-arki varuskunnissa ja vankiloissa sujuu.

Leijona Cateringin keittiöissä ympäri Suomen valmistuu päivittäin keskimäärin 80 000 ateriaa. Valtion 100-prosenttisesti omistama yritys vastaa Puolustusvoimien ja Rikosseuraamuslaitoksen ruokapalveluista. Lisäksi asiakkaana on muita valtion turvallisuuskriittisiä kohteita.

”Turvallisuuskriittisyys on asiakkaitamme yhdistävä tekijä. Kaikki toimipaikkamme sijaitsevat porttien ja lukkojen takana. Turvallisuuden ohella myös valmius, varautuminen ja huoltovarmuus ovat toimintamme ydintä. Olipa mikä tahansa poikkeuksellinen tilanne, meidän toimintamme ei voi keskeytyä”, kuvailee Leijona Cateringin toimitusjohtaja Nina Mähönen.

Kun Nina Mähönen aloitti Leijona Cateringin toimitusjohtajana vuoden 2024 alussa, Suomesta oli vajaa yhdeksän kuukautta aiemmin tullut Naton jäsen. Leijonan toimintaan se toi mukanaan lisää kansainvälistä ulottuvuutta.

”Samalla tuli tarve uudistaa Leijonan strategia sekä visio, missio ja arvot. Sama perusta pysyy, mutta määrittelimme uudistuksessa vahvasti, mikä on tulevaisuuden Leijona”, Mähönen kertoo.
Visionsa mukaisesti Leijona Catering haluaa olla ”hyvän ruuan erikoisjoukot”.

”Visiomme viittaa siihen, että olemme poikkeuksellisiin olosuhteisiin koulutettuja hyvän ruoan ammattilaisia. Hyvällä ruoalla haluamme tuoda lämpöä ja kodikkuutta olosuhteisiin, joissa Leijona toimii.”

Huoltovarmuus huomioitava hankinnoissa

Leijona Cateringille toimitusvarmuus on elintarvikehankinnoissa äärimäisen tärkeää. Myös hinnalla on merkitystä, kun valmistettavana on päivittäin jopa 80 000 ateriaa.

”Mutta ennen kaikkea ratkaisevaa on laatu, sillä vain syödyllä aterialla on merkitystä. Jotta ruoka tulee syödyksi, sen on oltava laadukasta ja hyvää.”

Vuonna 2024 kotimaisten elintarvikkeiden osuus Leijona Cateringin elintarvikehankinnoista oli 80 prosenttia. Ruoan korkea kotimaisuusaste on osa Leijonan huolto- ja toimitusvarmuuslupausta.
”Ruoan kotimaisuusaste on nyt mielestäni aika optimaalisella tasolla. Huoltovarmuuden takia meillä täytyy olla hankintakanavia myös kotimaan ulkopuolella. Niiden merkitys korostuu poikkeusoloissa, joissa kotimaisessa ruokaketjussa on syystä tai toisesta häiriöitä.”

Monipuolisen syömisen mahdollisuuksia

Leijona Cateringin reseptiikka ja ruokalistat noudattavat pitkälti kansallisia ravitsemussuosituksia. Mähönen pitää tärkeänä, että Leijona voi toiminnallaan tukea terveyttä edistävää ravitsemuskasvatusta.

”Patojemme äärellä ruokailee vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria aikuisia saamassa säännöllisen ja monipuolisen syömisen mallia.”

Kasvisten ja kasvisruokien lisääminen ruokalistoille on jo useamman vuoden ajan ollut sekä asiakkaitten terveyden edistämisen että ympäristön kannalta tärkeä tavoite.

”Emme kuitenkaan lähde väkisin tyrkyttämään kasvisaterioita, vaan monipuolistamme reseptiikkaamme käyttäen eläinproteiinin rinnalla mm. herneistä, pavuista ja viljoista lähtöisin olevia kasviproteiineja. Myös tuoreilla, monipuolisilla ja houkuttelevasti esiin laitetuilla kasviksilla muutamme hiljalleen ruokailutottumuksia.”

Ateriakohtainen ilmastopäästöjen pienentäminen on Leijona Cateringin tärkein vastuullisuustavoite.

”Tämä on tärkeää, koska voimme edistää tavoitteen toteutumista jokaisessa keittiössä joka päivä sopivilla raaka-ainevalinnoilla ja hyvällä hävikin hallinnalla.”

Ammattiylpeys yhdistää

Leijona Catering työllistää tällä hetkellä noin 560 ruoka-alan ammattilaista. Mähösen mukaan yrityksessä viihdytään ja työsuhteet ovat tyypillisesti pitkiä.

”Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä: johtamista, henkilöstön kouluttamista, avointa vuorovaikutusta, viestintää ja yhdessä tekemistä.”

Great Place to Work -sertifikaatin Leijona Catering on saanut jo kuudesti. Sertifiointi on tunnustus siitä, että yrityksessä on tyytyväiset työntekijät ja hyvä työkulttuuri. Suomen parhaiden työpaikkojen listauksessa yritys oli viime vuonna kymmenen parhaan joukossa suurten yritysten sarjassa.

”Meitä leijonalaisia yhdistää ammattiylpeys. Olemme ylpeitä työstämme ja teemme työmme rinta rottingilla. Se tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Korostamme viestinnässämme sitä, että jokaisen työ on yhtä tärkeää, eikä ole tärkeämpiä ja vähemmän tärkeitä tehtäviä.”

Juttu on julkaistu Nova-lehden numerossa 8/25. Nova-lehti