Ravitsemusnavigaattori ja Ravitsemuspolku ovat uudenlaisia verkkotyökaluja, jotka tarjoavat myös ruokapalveluille mahdollisuuksia ravitsemusterveyden edistämiseen.

Valitset ruokavaliosi rasvan lähteet viisaasti, upeaa! Suosit pehmeitä kasviöljypohjaisia rasvoja, mikä tukee terveyttäsi monella tapaa. Jatka hyviä tapojasi!”

Ravitsemusnavigaattori-verkkopalvelun antama palaute ruokavalioni rasvavalinnoista tuntuu kivalta ja innostavalta. Täytyykin tutkailla tarkemmin, mitä sanottavaa palvelulla on kasvisten käytöstäni ja ateriarytmistäni. Tuleeko lisää kehuja vai löytyykö asioita, joissa vielä voisi petrata?

Ravitsemusnavigaattori on Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ravitsemusasiantuntijoiden kehittämä maksuton verkkotyökalu, joka on tarkoitettu aikuisten ruokavalion laadun arvioimiseen.

”Ravitsemusnavigaattorin avulla voi tarkastella oman ruokavalion laatua suhteessa ravitsemussuosituksiin. Ruokatottumuksista saa heti palautteen, joka perustuu tieteellisesti arvioituun ruokavalioindeksiin”, kertoo terveystieteiden tohtori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittola Itä-Suomen yliopistosta.

Helppokäyttöinen verkkopalvelu sisältää kysymyksiä esimerkiksi aterioiden ja välipalojen syönnistä, kasvisten käytöstä, rasvan laadusta, vilja- ja maitotuotevalinnoista sekä liha-, kala- ja kasvisruoista. Lisäksi se haluaa tietää, kuinka usein tulee syötyä leivonnaisia, makeisia, pikaruokia ja muita napostelutuotteita.

”Jos on kiinnostunut saamaan vinkkejä esimerkiksi ruokavalion rasvan laadun parantamiseen, Ravitsemusnavigaattori ohjaa eteenpäin Ravitsemuspolulle. Sieltä saa tietoa, vinkkejä ja reseptejä ruokavalintojen ja -tottumusten kehittämiseen. Tarkoituksena on tukea omaehtoisia ruokavaliomuutoksia”, Aittola kuvailee.

Työkalut jo laajasti käytössä

Ravitsemusnavigaattori ja Ravitsemuspolku lanseerattiin käyttöön syksyllä 2024. Aittolan mukaan palveluita ovat hyödyntäneet jo tuhannet suomalaiset. Verkkotyökaluja käytetään elintapaohjauksen tukena muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, työterveyshuollossa sekä kuntien ja kaupunkien liikuntapalveluissa.

”Myös ruokapalveluissa on ehdottomasti käyttömahdollisuuksia Ravitsemusnavigaattorille ja Ravitsemuspolulle. Palvelut voi hyvin linkittää esimerkiksi omiin ruokalistasovelluksiin tai verkkosivustoihin.”

Aittolan mukaan ruokapalveluilla on merkittävä rooli suomalaisten ravitsemusterveyden edistäjänä, sillä ne tavoittavat joka päivä suuren joukon eri-ikäisiä suomalaisia.

”Ravitsemussuositusten tavoitteet muuttuvat konkretiaksi eli ruoaksi lautasella esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, hoivayksiköissä ja työpaikkojen lounasravintoloissa.”

Terveyden edistämisen etulinjassa

Ruokapalveluissa voidaan panostaa erityisesti runsaaseen kasvisten, marjojen ja hedelmien tarjontaan, kasvipainotteisen ruokavalion edistämiseen, kalan ja kasviperäisten proteiinin lähteiden käyttöön, rasvan ja viljavalmisteiden ravitsemukselliseen laatuun, punaisen lihan käytön vähentämiseen sekä suolan määrään.

”Kaikki nämä ovat keskeisiä tavoitteita ravitsemussuosituksissa. Ruokapalvelut voivat vaikuttaa ravitsemussuositusten toteutumiseen ja suomalaisen väestön ravitsemusterveyteen muun muassa hankintojen ja ruokalistasuunnittelun kautta.”

Ruokapalveluissa tarjoutuu säännöllisesti mahdollisuuksia kokeilla erilaisia ruokia ja monipuolistaa omia maku- ja ruokatottumuksia. Se voi ajan myötä saada aikaan pysyviä, myönteisiä muutoksia ihmisten ruokavalinnoissa. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että työpaikan lounasravintolaa säännöllisesti käyttävät ihmiset syövät runsaammin kasviksia ja useammin kalaa kuin ihmiset, jotka eivät hyödynnä työpaikan lounasravintolaa.

”Pidän tärkeänä, että ruokapalvelut ovat ravitsemusterveyden edistämisen etulinjassa. Ruokapalvelut voivat toiminnallaan vaikuttaa hyvin konkreettisesti suomalaisten terveyteen.”

Viestintä on alihyödynnetty voimavara

Aittola painottaa, että avainasemassa on terveyden kannalta hyvien valintojen tekeminen mahdollisimman helpoiksi. Kun salaattipöytä sekä kasvis- ja kalaruoat sijoitetaan linjastossa ensimmäiseksi, ne tulevat todennäköisemmin valituiksi.

Myös viestinnän keinoin on mahdollisuus vaikuttaa asiakkaiden valintoihin ja ruokaa koskeviin asenteisiin. Luontevia kanavia on useita: ruokalistat, infotaulut, julisteet, uutiskirjeet, sosiaalinen media ja teemapäivät tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ravitsemuksesta ja suositeltavista valinnoista viestimiseen.

Viestinnällä voi myös ohjata asiakasta luotettavan tiedon äärelle, kuten vaikkapa tutkailemaan Ravitsemusnavigaattorin avulla oman ruokavalion vahvuuksia ja kehittämistarpeita.

”Viestintä tarjoaa merkittävän potentiaalin ravitsemusterveyden edistämiseen. Tämä potentiaali on ruokapalveluissa vielä monin paikoin alihyödynnetty voimavara.”

Hinnoittelu on vahva valintojen ohjauskeino: suositeltava ateria, kuten kasvisruoka tai sydänmerkkiateria, voidaan hinnoitella edullisemmaksi. Valikoimasta voidaan myös kokonaan poistaa ateria- ja tuotevaihtoehtoja, jotka ovat ravitsemuksellisesti heikompilaatuisia.

”Keinot voivat vaikuttaa pieniltä, mutta niillä voi olla suuri merkitys, kun valintoja tehdään joka päivä”, Aittola sanoo.

Ruokavaliomuutokset vievät aikaa

Aittolan mukaan on tärkeä ymmärtää, että ruokavaliomuutokset vaativat yleensä aikaa. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja malttia, kun asiakkaita halutaan totuttaa esimerkiksi runsaampaan palkokasvien käyttöön ja vähäisempään lihan määrään.

”Sekä lapsilla että aikuisilla vie aikaa tottua uusiin ruokiin ja makuihin. Se voi vaatia useita maistelukertoja. Ihan aluksi uudet maut kannattaakin tuoda tarjolle jonkun tutun elementin kanssa.”

Juttu on julkaistu Nova-lehden numerossa 1/26. Nova-lehti