Meira Nova otti vuoden alussa käyttöön uuden Liedon terminaalin. Meira Novan ja Inex Partnersin yhteinen SOK:n rakennuttama terminaali hyödyntää synergiaetuja ja viimeisimpiä taloteknisiä ratkaisuja. Se vastaa Meira Novan asiakkaiden logistiikkatarpeisiin, huomioi ympäristöarvoja sekä parantaa toimintavarmuutta.

Liedossa sijaitseva SOK:n päivittäistavarakaupan logistiikkayhtiöInexin ja Meira Novan uusi terminaali otettiin Meira Novan käyttöön tammikuussa. Parhaillaan samanlaista kokonaisuutta rakennetaan Mikkeliin. Mikkelin terminaali saadaan käyttöön tulevana kesänä.

”Terminaalien suunnittelu lähti alun perin Inexin tarpeesta modernisoida tilojaan. Meira Nova lähti hankkeeseen mukaan, koska yhteinen terminaali tuo selkeitä toiminnallisia synergiaetuja molemmille”, Meira Novan kuljetus- ja terminaalipäällikkö Tapio Lahtela kertoo syntyhistoriasta.

Yhteisten terminaalien etu on niiden tehokas käyttö.

”Meillä ja Inexillä tuotteet menevät terminaalin läpi erilaisella aikataululla: vuorokausirytmimme on eri, mikä tarkoittaa sitä, että kun toisen tavara lähtee alta pois, toisen tavara tulee tilalle. Tämänkaltaisessa terminaalityöskentelyssä tilaa voidaan hyödyntää tehokkaasti”, Lahtela kuvaa.

Hyötyä saadaan myös työvoiman käytöstä: samat henkilöt pystyvät käsittelemään sekä Inexin että Meira Novan toimituksia. Lisäksi yhteinen terminaali luo mahdollisuuden tehostaa kuljetuskaluston käyttöä, mikäli se on toimitusaikataulujen puitteissa mahdollista.

Toiminnallista ja vastuullista

Terminaali on alusta alkaen suunniteltu elintarviketerminaaliksi palvelemaan päivittäistavara- ja foodservicelogistiikan asiakkaita. Erityispiirteenä terminaalissa on viileä- ja kylmätilojen suuri osuus. Hankkeessa energiatekniset asiat sekä samalla hiilijalanjäljen minimointi ovat olleet keskeisiä vastuullisuustavoitteita.

Uudessa terminaalissa on käytössä monimutkaista talotekniikkaa. Terminaali on varustettu rakennusautomaatiojärjestelmällä, jolla säädetään ja valvotaan kiinteistön eri tilojen olosuhteita, muun muassa rakennuksen lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuuksia etävalvonnan kautta.

Terminaalissa on muiden viileätilojen lisäksi myös pakastetila, jonka jatkuva toimintavarmuus on erittäin tärkeää.

”Elintarvikelogistiikassa kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa”, Lahtela korostaa.

Energiatehokkuustavoitteiden mukaisesti kiinteistössä hyödynnetään sekä maalämpöjärjestelmää että aurinkoenergiaa. Lahtela huomauttaa, että niiden synnyttämä energia on jatkuvasti uusiutuva luonnonvara, joka on puhdasta ja turvallista. Käyttöteho on parhaimmillaan juuri silloin, kun energiaa tarvitaan terminaalissa eniten, eli kesäaikana, kun aurinko paistaa ja ulkona on lämmintä.

”Aurinkoisina ja lämpiminä kuukausina terminaalitilojen jäähdyttämiseen tarvittava sähkönmenekki on omaa luokkaansa. Aurinkovoimalla tuotettavan sähkön osuus Liedossa ja Mikkelissä on noin 15 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Kesäkuukausina aurinkovoima kattaa noin 25 prosenttia terminaalin kokonaissähkön käytöstä.”

Lähellä asiakasta

Terminaalit tuovat lyhyen päiväyksen tuotteet ja muun muassa suuren volyymin tavarat, kuten maitotuotteet suoraan lähelle asiakasta. Terminaaleissa ne ja Tuusulassa kerätyt tuotteet yhdistetään ja kuljetetaan eteenpäin asiakkaille. Herkemmät tuotteet, joiden käyttöaika on lyhyt, saadaan näin tehokkaasti asiakkaalle nopeasti käyttöön.

Lisäksi säästetään sekä kuljetuskustannuksia että ympäristöä, kun jokainen ison volyymin tuote ei kierrä Tuusulan logistiikkakeskuksen kautta. Terminaaleihin tulevissa kuljetuksissa näkyvät myös synergiaedut Inexin kanssa: tavarantoimittajat voivat toimittaa kuormat samaan aikaan molemmille.

Vihreämpi tulevaisuus

Rakenteilla olevassa Mikkelin terminaalissa varaudutaan uudella tavalla vihreämpään tulevaisuuteen myös kuljetuskaluston osalta: sähkökuorma-auton käyttöön jakelussa.

”Tämä on aivan uusinta uutta. Kesällä valmistuvaan Mikkelin terminaaliin on rakennettu kaksi sähkökuorma-auton latauspistokepaikkaa. Niiden ansiosta meillä on mahdollisuus käyttää sähköä voimanlähteenä kaupunkialueen jakeluissa Mikkelin talousalueella”, Lahtela kertoo tyytyväisenä.

Juttu on ilmestynyt Nova-lehden numerossa 4/23. Nova-lehti